Tunnetta ja intohimoa peliin – ei käytäville ja lehdistötilaisuuksiin
Taannoinen täpötäysi halli Vaasan Kuparisaaressa parituhatpäisine vierasjoukkueen kannattajineen näyttäytyi poikkeuksellisen onnistuneena ottelutapahtumana. Toinen voittaa, toinen häviää, pettymystäkin on tarjolla. Siitä huolimatta kyseisen ottelun ilmapiiri pursui Iloa, nautintoa, positiivista elämystä kaikille osallisilleen. Tapahtuma huomioitiin kansainvälisestikin.
Viimeisen viikon otsikot sen sijaan eivät ole olleet iloisia. Keskiössä on ollut asiaton käytös. Kauden alussa yhteisesti sovitusta eettisestä säännöstöstä – code of conduct – ei ole ollut tietoakaan. Käytävillä on ollut huutelijoita ja räävistelijöitä aivan liian pitkään. Huono käytös ei ole hyväksyttävää.
Selvästi suurin osa liigayhteisöä toimii asiallisesti ja käyttäytyy hyvin.
Liigakaukalo ja sen ympäristö on joukkueiden ja myös tuomareiden työpaikka. Työpaikat ovat työsopimussuhteisia. Vuoden 2024 Suomessa työpaikoilla pitää käyttäytyä asiallisesti eikä huonolle käytökselle ole oikeutusta intohimon, tunteen, omiensa puolien pitämisen, sisäisen koodin, omasta mielestään vääryyden kokemuksen tai minkään muun syyn perusteella. Intohimoa pitää harjoittaa asiallisesti, ristiriitoja pitää pystyä ilmaisemaan ja ratkomaan samoin asiallisesti. Jääkiekko ei ole muusta yhteiskunnasta irrallaan oleva saareke.
Liigaerotuomarin työ on vaikeaa. Näkemyseroja ja virheitä sattuu joka pelissä. Niiltä ei voi välttyä niin kauan kuin ihmiset ovat tuomareina. Tuomareiden koulutus-, tarkkailu- ja palautejärjestelmä toimii ajantasaisesti ja jokainen tuomari tietää jokaisen ottelun jälkeen, mikä meni hyvin ja missä pitää parantaa. Suomalainen erotuomari on arvostettu ja menestynyt kansainvälisesti vuosikymmenestä toiseen riippumatta mikä nimi on selässä.
On ilmeistä, että puhelin on ollut rikki tuomareiden ja muiden toimijoiden välillä, viestit on ymmärretty väärin.
Tuomareiden työtä ohjaa sääntökirja sekä Liigan johdon, erotuomarijohdon sekä seurojen urheilujohtajien yhdessä ennen kautta sopimat linjaukset. Tuomarit tunnistavat esimerkiksi linjamuutosväitteiden ja tunteiden kuumenemisen yhtenä tarkoituksena olevan yrityksen manipuloida tuomareiden toimintaa. Manipulointi ei ole hyväksyttävää.
Tuomareiden toimintaa saa arvostella. Kysymysten, arviointien ja vuorovaikutuksen pitää olla toki asiallista. On tärkeää, että eri lajitoimijoilla olisi hyvä keskusteluyhteys. Tuomareillakin on tässä parannettavaa.
Suomessa pelataan kaudessa lähes 40 000 jääkiekko-ottelua. Tämä tarkoittaa noin 80 000 tuomaritehtävää. Tuomareita ei ole riittävästi. Viime kaudella koulutettiin 530 uutta tuomaria, mutta samaan aikaa 403 tuomaria lopetti. Muutama kausi sitten SJTL ry teki kyselytutkimuksen lopettaneille tuomareille lopettamisen syistä. Suurin syy oli tuomareiden kohtaama huono käytös. Liigayhteisö on Suomikiekon esikuva. Sen toimintaa – niin hyvässä kuin pahassa – matkitaan. Siksi esikuvan vastuu mutta myös vaikutusmahdollisuus on suuri.
Kaikilla liigatoimijoilla on kyse myös kilvoittelusta. Finaalissa eivät pelaa kaikki joukkueet, valmenna kaikki valmentajat tai tuomitse kaikki tuomarit. Kilpailu seuloo parhaat – myös tuomareissa.
Liigakiekosta on tullut merkittävää viihdeliiketoimintaa, mutta kuitenkin aina on kyse urheilusta, pallopelistä. Hyvä liigayhteisö, liigatuomarit haluavat tällä avoimella kirjeellä peräänkuuluttaa hyviä käytöstapoja ja rehtiä meininkiä. Mitä jos me kaikki liigatoimijat keskittyisimme omiin hommiimme ja rooleihimme, pidettäisiin jokainen oma kommunikaatiomme asiallisena ja puhelimet toimivina, kunnioitetaan toisiamme ja peliä.
Näin takaisimme sen, että peli tuottaa jatkossakin iloa, nautintoa ja positiivisia elämyksiä kaikille osallistujilleen ja seuraajilleen. Lisää tunnetta ja intohimoa kaukaloon, vähemmän käytäville ja lehdistötilaisuuksiin, lisää Kuparisaaren ilmapiirin iltoja.
Liigatuomareiden puolesta,
Pekka Haajanen
puheenjohtaja
Suomen Jääkiekkotuomarien liitto SJTL ry