Pekka Haajanen, puheenjohtaja
Joulua edeltävänä lauantaina puhelin soi: työkaverini kysyi, voisiko piipahtaa poikansa kanssa kääntymässä. Autosta nousi paitsi isä myös reipas pelaajanalku paikallisen jääkiekkoseuran U8-9-joukkueen pelipaita päällään. Olivat myyntireissulla kerätäkseen joukkueen toimintaan varoja. Täydensin mielelläni joululahjavarastoja – varat menisivät hyvään tarkoitukseen, että tytöt ja pojat voivat harrastaa.
Samalla työkaverini kuvaili, mitä vanhemmat taustajoukoissa tekevät varainkeruun ohella, että joukkueen toiminta on mahdollista. Joukkueen kiekkoarjen pyörittäminen arjessa tarkoittaa kustantamisen ohella valmentamista, huoltamista, kuljettamista, pelien ja harjoitusten järjestämistä, siis koko homma. Hattu päästä!
Arjen mediahuomio ja yleinen mielikuva lajistamme muotoutuu kuitenkin huippukiekon kautta. Miten Pate, Pulju ja Sepe heiluttavat verkkoa NHL-jäillä puhumattakaan siitä, miten Leijonien kestomenestys on tullut kansallisomaisuudeksi. Suomikiekko on kuitenkin paljon enemmän.
Paikallistaso on Suomikiekon selkäranka. Katsotaanpa asiaa tuomaritilastojen kautta. Viime kaudella Liigassa oli n. 2 000 tuomaritehtävää, Jääkiekkoliiton kilpasarjoissa n. 11 000 tehtävää, kun taas paikallistason pelien tuomaritehtäviä oli n. 63 000 kpl! Paikalliset erotuomarikerhot huolehtivat siitä, että noihin 63 000 paikalliseen tuomaritehtävään löytyy koulutetut ja motivoituneet tuomarit – hattu päästä tällekin! Pyramidissa on vankka, leveä pohja. Ilman vankkaa perustason toimintaa huippukiekkokaan ei saisi rakennusainetta.
Joten kiitos sinulle joukkueen toimija, seura-aktiivi, erotuomari, kerhoaktiivi, ylipäänsä jokainen paikallistason toimija. Ilman että jaksat harrastaa lajia roolissasi, Suomikiekon selkäranka ei pysyisi suorana.
Ja niin isä ja poika hyppäsivät autoon ja ei kun seuraavaan myyntikohteeseen. Toivotin heidät tervetulleeksi seuraavankin kerran, minä ostan aina ja tuen mielelläni paikallistason kiekkotoimintaa.
Pekka Haajanen
puheenjohtaja