SJTL ry

Suomen Jääkiekkotuomarien Liitto

Turvallinen aikuinen

7.11.2023

Mika Moilanen kirjoitti 19.10.2023 Helsingin Sanomissa otsikolla ”Kaikkein haavoittuvimmissa asemassa olevat lapset ja nuoret jäävät seuratoiminnan ulkopuolelle”. Datan mukaan keskimäärin vain kaksi prosenttia harrastajista on perheistä, joissa toteutuu kasautunutta huono-osaisuutta.

On lapsia ja nuoria, joilla ei ole elämässään yhtään tai hyvin vähän turvallisia aikuisia. Urheiluseuran toiminnassa nuori voi saada turvallisia aikuisia elämäänsä.

Artikkelissa on haastateltu mm. jalkapallon puolelta seuratoimijaa, HJK ry:n toiminnanjohtaja Timo Muurista. Hän toteaa: ”Valmentajaa pitää pystyä kouluttamaan ja kehittämään niin, että lapselle tulee se kokemus, että HJK:n valmentaja voi olla hänelle se turvallinen aikuinen.”

Toiminnastaan palkitusta itähelsinkiläisestä FC Meltsistä todetaan, että ”valmentajan roolina on olla turvallinen aikuinen seuran harrastajille ja vasta sen jälkeen tulevat laji ja lajitaidot.”

Artikkeli nostaa positiiviseksi esimerkiksi myös Turun Palloseuran juniorijääkiekon Easy Hockey -toiminnan. ”Kun toiminnassa ei ole kilpailullisuutta ja tavoitteellisuutta, hyvinvointivaikutukset ovat todennäköisesti suuremmat” viitaten matalan kynnyksen lajiharrastamiselle perinteisen seuratoimintamallin läpipuskemisen sijaan.

Turvallinen aikuinen on yhä useammin käytetty ilmaisu, mutta se ei vielä ole saavuttanut vakiintunutta merkitystään. Mitä se tarkoittaa?

Väestöliiton asiantuntijat luettelevat nettisivuillaan mm. seuraavia turvallisen aikuisen tunnusmerkkejä: 

  • Huolehtii nuoresta ja vaistoaa, jos lapsella on hätä. Tietää, missä nuori menee.
  • Asettaa rajoja ja pitää ne. Ei anna tehdä kaikkea mahdollista.
  • Pysyy aikuisen asemassa, on aikuinen ja auktoriteetti. Hän on vakaa, järkevä, asiallinen ja vastuuntuntoinen.
  • On helposti lähestyttävä, hänen seurassaan voi olla oma itsensä.
  • Pystyy keskustelemaan, kuuntelee, ottaa nuoren mielipiteet huomioon ja on kiinnostunut nuoren asioista.
  • Hallitsee tunteensa
  • Turvalliseen aikuiseen voi luottaa, hän pitää lupauksensa ja luottaa myös nuoreen. Hän on myös rehellinen.
  • Turvallinen aikuinen on nuoren apuna ja tukena.

Summatessaan viime kauden toimintaa jääkiekkoväki on tunnistanut lajikulttuurissa olevia haasteita. Tuoreessa muistissa ovat rasismiviittaukset ja -tapahtumat kentällä ja katsomossa. Somen videoklippikokoelmista löytyy myös kentällä ja sen ulkopuolelta olleita tapahtumia, jotka eivät käytöksen osalta ole millään tavalla asiallisia tai psykologisesti turvallisia. Viime viikolla liigakatsomossa tapeltiin ja poliisi puuttui asiaan. Näitä ilmiöitä yhteiskunta ja media seuraavat ja raportoivat. Alatyylinen toiminta ei kuulu nykypäivään.

Laji onkin ottanut nopean ryhtiliikkeen esimerkiksi sen muodossa, että epäasiallisen käytöksen kitkemiseen on viimein tehty ohjeistus erotuomareille. Mediatietojen perusteella joistain peleistä esimerkiksi katsomo on tyhjennetty epäsiallisen käytöksen jatkuessa. Tämä on iso askel: erotuomari puuttuu nyt kaukalon ulkopuolelle katsomon käytökseen. Jokaista asiaa ei kuitenkaan voida ohjeistaa tai sanktioida, kaikki lähtee lajikulttuurista.

Tuomariyhteisökään ei ole ollut täysin vapaa epäasiallisesta keskinäisestä käytöksestä. Vaikka tuomarin nahkan täytyy olla paksu, ei se anna oikeutta epäasiallisuuksille tai ole mikään mitta. Viime kevään kerhokouluttaja- ja puheenjohtajaseminaarissa keskustelimme tästä usein huumoriksi verhotusta keskinäisestä naljailusta, joka ei ole kuitenkaan asiallista. Vaikka naljailija ei sitä varmasti tarkoita, naljailu vaikka huumorin siivellä tuntuu kohteestaan pahansuovalta, se on epäasiallista käytöstä tai vallan käyttöä ja henkisesti epäturvallista. Nyt siistikäämme käytös myös erotuomarikopeissa. 

Tätä kirjoittaessa kiekkoväen katse osuu kolmen viikon päästä pidettävään Jääkiekkoliiton liittovaltuuston kokoukseen, joka valitsee lajille uuden puheenjohtajan. Allekirjoittanut SJTL:n puheenjohtajana on yksi liittovaltuuston kolmikymmenpäisestä jäsenistöstä ja kuuntelee herkällä korvalla mitä puheenjohtajakandidaateilla on sanottavaa vastuullisuudesta, lajikulttuurista ja itse asiasta koko kiekkoväen tärkeimmästä tehtävästä: miksi tätä tehdään. Vaikka lajikulttuuri syntyy tuhansien lajissa mukana olevien toimijoiden kautta, puheenjohtajalla arvojohtajana on suuri merkitys näyttäessään suuntaa. 

Laji on suurin ja seuratuin sekä muihin lajiliittoihin verraten taloudellisesti ylivertainen. Aateluus velvoittaa ja myös mahdollistaa edellä kävijyyden. Tavanomaisen kilpakiekkoon suuntautuvan seuratoimintapolun ohella nyt lajilla olisi matalan kynnyksen harrastekiekon kautta mahdollisuus ankkuroida nuoria yhä enemmän joukkueurheilun ja hyvän yhteisöllisyyden kokemukseen turvallisten aikuisten ympäröimänä.

Ennen kaikkea laji tarvitsee lisää turvallisia aikuisia ohjaamaan nuoria ja olemaan roolimalleina.

Myös erotuomarit tunnistavat oman roolinsa turvallisina aikuisina niin omassa toiminnassaan kuin sen valvojana niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella. Pidetään laji turvallisena niin fyysisesti kuin henkisesti!

Pekka Haajanen

SJTL ry, puheenjohtaja